Biz ja 140 merkin menestystarina

Share on FacebookShare on Twitter
No votes yet

Lähettäessään ensimmäistä Twitter-viestiään, tweetiä, Biz Stone tuskin kuvitteli palvelun ylittävän 50 miljoonan viestin päivittäismäärän vain neljän vuoden kuluttua. Twitterin menestys kuvaa paitsi sen omaa myös koko sosiaalisen median vauhdikasta menestystarinaa.

36-vuotias Isaac ”Biz” Stone on yksi kolmesta yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitterin perustajista ja nykyisin kyseisen yrityksen luova johtaja. Nuoresta iästään huolimatta Stone on ehtinyt luoda näyttävän uran internet-palvelujen ja erityisesti sosiaalisen median toimintojen kehittäjänä. Ennen Twitterin luomista Biz Stone tunnettiin ahkerana bloggaajana, joka on kirjoittanut aiheesta myös kaksi kirjaa. Lisäksi hän on osallistunut nykyisin Googlen omistaman Blogger-blogipalvelun luomiseen ja käynnistämiseen.

Stone on osallistunut muutenkin useisiin suuren mittakaavan verkkohankkeisiin, joiden tarkoituksena on ollut helpottaa avointa tiedonjakoa sosiaalisen median ja bloggauksen kautta. Stone kiertää jatkuvasti luennoimassa aiheesta ympäri maailmaa ja viime vuonna hän nousi Time 100 -listalle, johon kerätään vuosittain maailman vaikutusvaltaisimmat sata henkilöä. GQ-lehti nimesi hänet vuoden 2009 nörtiksi, ja Inc. Magazine on valinnut hänet yhdeksi 2000-luvun alun yrittäjistä muun muassa Applen Steve Jobsin, Googlen Larry Pagen ja Sergey Brinin sekä Facebookin Marc Zuckerbergin rinnalle.

600 viestiä sekunnissa

Biz Stone, Jack Dorsey ja Evan Williams loivat nykyisen Twitterin prototyypin noin kahdessa viikossa. Loput on historiaa. Vuonna 2007 käyttäjät lähettivät päivittäin noin 5 000 viestiä, tweetiä. Vuonna 2008 luku oli jo 300 000 ja tämän vuoden alussa päivittäinen viestimäärä on noin 50 miljoonaa, keskimäärin 600 viestiä sekunnissa. Kasvuvauhti on ollut huimat 1 400 prosenttia. Biz Stone itse on nimittänyt vuotta 2009 Twitterin alkuvaiheen lopuksi, ja menossa oleva vuosi 2010 tarkoittaa hänen mielestään varsinaisen bisneksen alkamista palvelun historiassa. Yrityksenä Twitter on jo kasvanut yli sata henkeä työllistäväksi kokonaisuudeksi.

Biz Stone uskoo, että palvelulla on vielä paljon löytämätöntä potentiaalia, jota tullaan hyödyntämään lähitulevaisuudessa. Tärkeää hänen mukaansa on, että maailmanlaajuisesti on havahduttu huomaamaan, minkälainen suuri, globaali vaikutus vapaalla tiedonvaihdolla voi olla.

Twitterin myynnistä jollekin suurelle tietokonealan yritykselle, kuten Googlelle, on keskusteltu jo pitkään. Biz Stone kumppaneineen on järjestelmällisesti kiistänyt kaikki nämä huhut, vaikka tällä hetkellä yrityksen on arveltu olevan noin miljardin dollarin arvoinen.

– Twitter ei ole kiinnostunut suurten yritysten ostoaikeista. Haluamme rakentaa vaikuttavan yrityksen omin voimin ja uskomme, että pystymme siihen, Stone totesi viimeksi viime vuoden puolella Tokiossa pitämässään seminaarissa.

Sen sijaan yritys on kiinnostunut työskentelemään eri yritysten kanssa yhteistyössä.

– Twitter haluaa tehdä yhteistyötä sosiaa­listen verkostojen, mobiiliverkostojen, TV-verkostojen, hakukoneiden jne. kanssa. Haluamme työntää Twitteriä vähän joka paikkaan, Stone on visioinut.

Biz Stone itse on sosiaalisen median suurkuluttaja. Hänen blogejaan löytyy niin Twitterin kuin Bloggerin kautta, hän päivittää säännöllisesti statustaan Facebookissa, hänen kuviaan löytyy Flickristä ja videoita Vimeosta.

Mikä Biz Stonen ja kumppanien luoma Twitter sitten on? Twitterillä voi lähettää lyhyitä, 140 merkin mikroblogeja ihmisille, jotka ovat ilmoittautuneet seuraamaan viestin lähettäjää. Näiden lyhyiden viestien­ avulla voi saavuttaa nopeasti hyvinkin suuria joukkoja, minkä vuoksi Twitterin käyttö myös bisnesmaailmassa on jatkuvasti kasvussa. Vaikka Twitter yleisesti määritellään juuri mikroblogiksi, sen luojat kutsuvat palvelua mieluummin informaatioverkoksi (information network) viitaten sen huimasti kasvaviin käyttäjämääriin.

Sosiaalisuus bisnekseen

Sosiaalinen media ja erityisesti sen hyödyntäminen on yhä useamman yrityksen mietinnässä. Lähteäkö mukaan, miten ja miksi ovat kysymyksiä, joita yksi jos toinenkin yritysjohtaja on joutunut pohtimaan? Mitä hyötyä saamme siitä, että olemme mukana, mitä lisäarvoa sosiaalinen media voi meille tuottaa?

Suomessa sosiaalisen median käyttö yritysmaailmassa on vielä vähäistä verrattuna esimerkiksi Amerikkaan, jossa yritysmaailma on valjastanut Facebookin ja Twitterin päivittäiseen käyttöönsä. Verkosta löytyy lukuisia esimerkkejä yrityksistä, jotka pitävät yhteyttä asiakkaisiinsa paitsi perinteisin menetelmin myös sosiaalisen median keinoin.

Tunnettu menestystarina on myös presidentti Barack Obaman presidentinkampanja, jonka kerrotaan saavuttaneen osan menestyksestään nimenomaan internetin ja sen tarjoamien sosiaalisten viestintäkeinojen avulla. Yhä edelleen Obama on yksi suosituimpia Twitterin käyttäjiä, jolla on yli kolme miljoonaa seuraajaa. Myös valkoisen talon omat viralliset sivut ylittävät miljoonan seuraajan määrän.

Kasvua harppauksittain

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu julkisti maaliskuun alussa tuoreimman digitaalisen markkinoinnin barometrin, jonka mukaan sosiaalisen median, kuten blogien ja yhteisöjen hyödyntäminen digitaalisessa markkinoinnissa kasvaa nyt harppauksin. Jo muutaman vuoden digitaalisen markkinoinnin edelläkävijäyritysten suosiossa ollut sosiaalinen media on nyt saavuttamassa hitaampiakin omaksujia. Nämä yritykset ottavat kuitenkin vasta ensi askeleitaan ja hyödyntävät edelleen eniten perinteisempiä välineitä kuten verkkosivustoja ja verkkomainontaa.

Barometrin tekijät uskovat, että sosiaa­lisen median käyttö markkinoinnissa on samanlaisessa vaiheessa kuin hakukonemarkkinointi vielä muutama vuosi sitten: jos kehitys jatkuu samanlaisena, ei kukaan kyseenalaista sosiaalisen median painoarvoa enää kahden vuoden kuluttua. Vaikka sosiaalinen media ei olekaan yhtä kuin Facebook, ei sen suurta merkitystä voida mitenkään kieltää, tutkijat toteavat ja korostavat, että tarvitaan vain yksi iso onnistuja, joka pystyy muuttamaan pelikenttää myös muiden toimijoiden osalta ja saa markkinointipäättäjät heräämään tähän päivään.

– Hakukonemarkkinoinnissa se oli Google, yhteisöissä Facebook, barometrin tekijät toteavat.

Vuoropuhelussa

Sosiaalinen media tarjoaa bisneskäyttäjälle kaksi keskeistä mahdollisuutta: sen avulla voi edistää julkaistun sisällön saatavuutta tai luoda ja käydä keskusteluja. Monet yritykset pitävät tärkeimpänä ominaisuutena juuri vuoropuhelun käymistä asiakkaiden kanssa. Sosiaaliseen mediaan koetaan olevan helpompi tarttua kuin esimerkiksi viralliseen asiakaspalvelupuhelimeen; sosiaalinen media koetaan usein epävirallisemmaksi keskustelun välineeksi.

Sosiaalisessa mediassakaan pelkkä läsnäolo ei riitä, vaan sen tehokas käyttäminen markkinointiin edellyttää jatkuvaa seurantaa ja oman materiaalin tuotantoa. Lukijoilta ja seuraajilta tulleisiin kysymyksiin tulee vastata heti, ja näille tulee tarjota koko ajan jotain uutta. Perinteinen markkinointi ja mainonta tuotteen kehuineen ei sosiaalisessa mediassa toimi, vaan sen hyödyntämiseen on löydettävä omat, perinteisestä poikkeavat tavat. Esimerkiksi tuotteen saama suosittajalista Facebookissa tai seuraajien määrä Twitterissä edesauttaa vakuuttamaan muita kuluttajia sen erinomaisuudesta. Tärkeää on, että suositusten on tultava muualta kuin yritykseltä itseltään. Innovatiivisimmat yritykset puolestaan hyödyntävät verkkoyhteisöjä jopa tuotesuunnittelussaan. Esimerkiksi Starbucksin, Legon ja Soneran hankkeissa on kysytty kehitysideoita suoraan kuluttajilta.

Usein yrityksessä saatetaan pohtia myös sitä, mihin sosiaaliseen mediaan kannattaa lähteä mukaan. Tämä kysymys on erittäin hyödyllinen, sillä jokaisella välineellä on hieman omat ominaisuutensa eivätkä ne välttämättä sovellu parhaiten juuri haluttuun tarkoitukseen – markkinointiin, tiedotukseen, keskusteluun, oppimiseen, verkoston luomiseen, henkilöstön osallistamiseen, yhteisölliseen työskentelyyn tai huomion ja kävijöiden keräämiseen.


 

Lähteet:
•    Twitter.com
•    Kara Swisherin tekemä haastattelu Biz Stonesta Boom Town -lehteen
•    Martyn Williamsin artikkeli IDG News Servicessä
•    wikipedia (artikkelit Twitteristä, Biz Stonesta, Evan Williamsista, Jack Dorseystä)
•    blogger.com
•    hse.fi (Aalto-yliopiston tiedotus)
•    Jari Jusslen: Netti mullistaa markkinoinnin 2009, Talentum

 

 

 

Sosiaalinen eli yhteisöllinen media

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus suosittelee, että käsitteen sosiaalinen media sijaan tulisi käyttää ilmausta yhteisöllinen media, jonka merkitys on yksiselitteisempi. Sana sosiaalinen on niin monitulkintainen, että sitä käytettäessä käsitteen merkitys ei helposti avaudu.
Yhteisöpalveluiden englanninkielisistä erisnimistä käytetään myös suomenkielisiä vastineita: Facebook on Naamakirja, ja mikroblogi Twitterille on ehdotettu vastinetta Sirkutin. Twitterin käyttäjät eivät vain  tweettaa tai twittaa (engl. to tweet), vaan he sirkuttavat, livertävät tai visertävät eli kirjoittavat lyhyitä viestejä siitä, mitä he ajattelevat tai tekevät juuri nyt.
www.kotus.fi

 

 

 

Sosiaalisen median hyödyntäjiä

Suomalaisista lehdistä suurimmat ovat lähteneet mukaan sosiaalisen median käyttöön, lähinnä perustamalla oman Facebook-sivuston. Maan suurimman sanomalehden, Helsingin Sanomien seuraajia on 9 572. Iltasanomatkin pääsee runsaaseen 9 000 faniin. Pienemmistä lehdistä esimerkiksi ET-lehdellä on 330 fania.

 
Maailmalla ilmestyvistä lehdistä The New York Times on kerännyt 605 940 fania, Financial Times 38 490 fania ja Le Figaro 16 345 fania. Pääosin lehdet julkaisevat Facebook-sivuillaan lehdessä olevia artikkeleitaan, joita lukijat kommentoivat. Osa lehdistä saattaa esittää myös artikkeliin liittyvän kysymyksen, kuten vaalien alla menetkö äänestämään, johon kävijät vastaavat. Näitä kyselyitä ja kommentteja voidaan käyttää hyödyksi uusien artikkelien­ ja uutisten laadinnassa.
 
Omilla Facebook-sivustoillaan lehdet sitouttavat lukijan itseensä tiiviimmin kuin pelkän printti- tai verkkolehden avulla.
 
Muista yrityksistä Facebookin ja Twitterin ahkeria käyttäjiä ovat muun muassa Levi’s ja Pepsi. Ne jakavat sivuillaan tietoa itsestään, vastaavat kuluttajien kyselyihin ja osallistuvat heidän kanssaan käytäviin keskusteluihin. Pepsin viestintästrategiaan sosiaaliset mediat kuuluvat myös siten, että se on suositellut työntekijöilleen omien henkilökohtaisten tilien aukaisemista, jotta he voivat paremmin tutustua kyseisten palvelujen käyttöön.
 
Tunnetuin sosiaalisen median hyväksikäyttäjä on Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ja Valkoinen talo. Barack Obaman Facebook-sivua seuraa yli 7,9 miljoonaa ihmistä ja Twitter-päivityksiäkin lukee liki 3,5 miljoonaa henkilöä. Valkoisen talon luvut ovat Facebookissa reilut puoli miljoonaa ja Twitterissä 1,7 miljoonaa. Yhdysvaltain presidentti käyttää sosiaalista mediaa omien­ asioidensa perustelemiseen, esimerkiksi maaliskuussa tapetilla olleen terveysuudistuksen ajamiseen, sekä päästää faninsa ikään kuin hallitusti seuraamaan valkoisen talon tapahtumia kulissien takana – ja täten jälleen sitouttaa lukuisia kansalaisia oman politiikkansa taakse hienovaraisesti.
 
Myös Pressin on Facebookissa ja Twitterissä.

Kirjoita uusi kommentti

Sähköpostisosoite pidetään luottamuksellisena eikä sitä julkaista julkisesti.
  • Web page addresses and e-mail addresses turn into links automatically.
  • Lines and paragraphs break automatically.

More information about formatting options